Moi :) Nyt on ollu kiva viikko. Olin kotikäynnillä ja kävi sukulaisia olin myös kotona yötä. Seuraavalla viikolla on semmonen leikkaus vaikka se jännittää se on osa kuntoitusta. Tänä viikonloppuna tehtiin parjon tavallisa asioita. Oon paljon miettiny sitä että haluisin tehdä tavallisia asioita muuta kuin terapioita. Mun mielestä tavallisia asiota ovat olla kotona, olla kaupassa ja olla kavereiden kanssa. Olin hauskaa ja syötiin paljon hyvää ruokaa. Oli kyllä ihan paras viikonloppi.

Kommentit

  1. Hannu R28. elokuuta 2022 klo 8.35

    Kiitos mukavasta viikonlopusta Aino ! terveisin Iskä

    VastaaPoista
  2. Anonyymi28. elokuuta 2022 klo 8.36

    Kiva päivitys Aino! T. Johnu

    VastaaPoista
  3. Alanvaihtaja matkalla sosionomiksi28. elokuuta 2022 klo 8.42

    Oli kiva nähdä! Ja kiitos hyvästä kääretortusta, jonka olit leiponut ♥️ Nähdään pian! T. Annika-täti

    VastaaPoista
  4. Marke28. elokuuta 2022 klo 9.03

    Tsemppiä leikkaukseen!

    VastaaPoista
  5. Anonyymi28. elokuuta 2022 klo 10.52

    Kuulostaa hyvältä viikonlopulta! Hyvää tulevaa viikkoa Aino 🌻t:Minna

    VastaaPoista
  6. Anonyymi28. elokuuta 2022 klo 11.05

    Harmi etten päässy mukaan, mut hyvä et teil oli kivaa! tsemppiä leikkaukseen <3
    t: Selina

    VastaaPoista
  7. Anonyymi28. elokuuta 2022 klo 11.58

    Hei Aino! Mukavaa kuulla, että viikonloppu kotona meni mukavasti 😀 Ihmisten pitäisi osata nauttia tavallisista arkisista asioista niinkuin sinä 🥰
    Rakkain terveisin Lissu-täti

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä nyt

"Niin mitä sinulle kuuluu juuri nyt, ihan aidosti?" kysyit vilpittömästi kiinnostuneen kuuloisena. Muotoilin lyhyen vastauksen, "ihan hyvää", vaikka tiesin että se oli huijausta. "Okei no hyvä kuulla" vastasit ja otit ison kulauksen kahvia. Vedin syvään henkeä ja yritin valmistautua lauseiden oksennukseen, joka oli muodostumassa jostain syvältä sielustani, tai ainakin pään ja sydämen välimaastosta.  "Tai en tiedä mitä teen tämän kaiken kanssa" vastasin. "Miten tästä tilanteesta voi päästä pois ja eteenpäin, ja kuinka"? sanoin väsyneen kuuloisena. Vedin syvään henkeä, sillä tuntui, etten ollut hengittänyt kunnolla lauseiden välissä. "Kerro minulle, mitä minun pitäisi tehdä?!"sanoin melkein huutaen kivusta, vaikka minun ei sattunut minnekään. Huone hiljeni hetkeksi, kun olin muodostanut verbeistä ja tunteista väkevän sopan, jonka kaadoin kahvilan pöydälle.  "Miten minä tulen jaksamaan syksyyn asti"? kysyin kaveriltani ...
Lue lisää

Elämä silloin

”Moi pitkästä aikaa!” riemuntäyteinen äänesi toivotti. ”Moi, siitä on aika tovi kun olemme viimeksi nähneet!” vastasin hymyssä suin. ”Hei mä haluun kuulla uusimmat juorut!" sanoit iloisesti, mutta vaativasti. "No joo, asioita on vähän tapahtunut" vastasin. "Mehän erottiin pari viikkoa sitten, mutta opinnot sujuvat ihan kivasti" vastasin niin rehellisesti kun asia todella oli. "Aa no harmi kuulla, mutta opintoihin keskittymällä voi saada muuta ajateltavaa?!" "Jep, todellakin" vastasin huokauksen kera. "Pitäisikö meidän lähteä jonnekin tyttöjenreissulle nyt keväällä! Vaikka Tallinnaan?" sanoit tyynellä mutta innostuneella äänellä. "No ehkä se olisi ihan kivaa vaihtelua arkeen" vastasin. "Se olisi minullekin ihan hyvä, koska en ole oikein päässyt vieläkään meidän erosta yli, vaikka siitä on jo kolme kuukautta" vastasit surumielisesti. "No haluatko puhua siitä vielä?" kysyin arasti. Näytit kasvoillasi myön...
Lue lisää

Musiikin siivet

Musiikin siivet (julkaistu Aivoitus-lehdessä joulukuussa) Musiikki ja kirjoittaminen ovat tuoneet väriä elämääni, joka oli tiivistä sairaalassa oloa ja kiireellistä kuntoutusta vuosina 2022-24. Mutta kiinnostus musiikkiin alkoi jo lapsena, kun aloitin seurakunnan kuoron ja teatteriharrastuksen Hämeenlinnassa, jossa asun. Lapsena ja nuorena lauloin monissa kuoroissa ja kävimme jopa bussilla Tukholmassa ja Saksassa esiintymässä. Opettelin itse myös soittamaan ukulelea, kun sain sen 16-vuotis syntymäpäivälahjaksi. Kuka olisi voinut uskoa, että päädyn sairaalasänkyyn kuuntelemaan musiikkia, ja muistamaan aivan kaikki sanat, vaikka muistini oli niin kehno, etten muistanut että kävin edellisenä päivänä ensimmäistä kertaa kotona puolen vuoden sairaalajakson jälkeen. Kun minulle kerrottiin, että olin käynyt kotona enkä muistanut siitä mitään, se musersi minut. Mitä järkeä on tehdä mitään kivaa, kun se kuitenkin unohtuu seuraavana päivänä tai jopa samana iltana. Vertaiseni voivat varmasti s...
Lue lisää