moi :) oon Aino ja olin pahassa auto onnettomuudessa. Opiskelin humanistissessa ammattikorkeakoulussa ja onnettomuus oli koulumatka. Sillon olin 20 vuotias ja nyt oon 21. Oon nyt kuntoutumassa ja oon ohetellu kaiken uudestaan henjittämisesti kähtien. Mulle voi tulla kirjotus  virheitä koska se on vähän haastavaa. Tänne tulee merkintöjä aina kun on aikaa jo ku jaksan koska mun mitää yleensä joka päivä nukkua päiväunia sen onnettomuuden takia.

Kommentit

  1. SatuH20. elokuuta 2022 klo 6.42

    Ihanaa kuulla, että oot kuntoutuksessa noin pitkällä. Kirjoitus sujuu tosi hienosti.. Upeasti oot tsempannut ja tehnyt töitä, että oot päässyt tähän pisteeseen👍😘Halit Sulle ❤️

    VastaaPoista
  2. Anonyymi20. elokuuta 2022 klo 8.41

    Hienoa Aino, blogisi on lähtenyt käytiin. Onnea Matkaan Iskä.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi20. elokuuta 2022 klo 9.35

    Moi Aino! Olet kyllä huipputsemppari 🥰 Terkut meiltä kaikilta Siuntiosta! T:Minna

    VastaaPoista
  4. Anonyymi20. elokuuta 2022 klo 9.39

    Sinä oot Aino ihan paras ❤️ Tätä blogia alan seurata! Tsemppiä sulle 🤗
    Terkuin, Annika

    VastaaPoista
  5. Anonyymi20. elokuuta 2022 klo 12.43

    Ihanaa, Aino! Tosi kivaa, että aloit kirjoittaa blogia ja kirjoittaminen sujuu jo aivan hirveän hyvin! ❤️ T. Susanna-täti

    VastaaPoista
  6. Anonyymi22. elokuuta 2022 klo 11.01

    Mahtavaa Aino. Huippuhyvä idea kirjoittaa blogiin kuulumisia. Kiva seurata sun toipumismatkaa. Tsemppausta riittää meiltä kaikilta! .t. Anna, Rade, Pinja, Sara ja Oskar

    VastaaPoista
  7. Anonyymi22. elokuuta 2022 klo 13.31

    Moi Aino! Iha sika kiva et alat kirjottelee tänne laitan heti seuraukseen. Mäki joskus kirjotin blogia mut se jäi vähä puolitiehen. Toivottavast sulla ei!! Ois sika kiva lukee sun kuulumisia ja kuntoutumista. Laita viestii millon vaa. Mietin sua ❤️!
    Terkuin ja isoin halein, sun lemppari ex-naapuri, Sara

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä nyt

"Niin mitä sinulle kuuluu juuri nyt, ihan aidosti?" kysyit vilpittömästi kiinnostuneen kuuloisena. Muotoilin lyhyen vastauksen, "ihan hyvää", vaikka tiesin että se oli huijausta. "Okei no hyvä kuulla" vastasit ja otit ison kulauksen kahvia. Vedin syvään henkeä ja yritin valmistautua lauseiden oksennukseen, joka oli muodostumassa jostain syvältä sielustani, tai ainakin pään ja sydämen välimaastosta.  "Tai en tiedä mitä teen tämän kaiken kanssa" vastasin. "Miten tästä tilanteesta voi päästä pois ja eteenpäin, ja kuinka"? sanoin väsyneen kuuloisena. Vedin syvään henkeä, sillä tuntui, etten ollut hengittänyt kunnolla lauseiden välissä. "Kerro minulle, mitä minun pitäisi tehdä?!"sanoin melkein huutaen kivusta, vaikka minun ei sattunut minnekään. Huone hiljeni hetkeksi, kun olin muodostanut verbeistä ja tunteista väkevän sopan, jonka kaadoin kahvilan pöydälle.  "Miten minä tulen jaksamaan syksyyn asti"? kysyin kaveriltani ...
Lue lisää

Elämä silloin

”Moi pitkästä aikaa!” riemuntäyteinen äänesi toivotti. ”Moi, siitä on aika tovi kun olemme viimeksi nähneet!” vastasin hymyssä suin. ”Hei mä haluun kuulla uusimmat juorut!" sanoit iloisesti, mutta vaativasti. "No joo, asioita on vähän tapahtunut" vastasin. "Mehän erottiin pari viikkoa sitten, mutta opinnot sujuvat ihan kivasti" vastasin niin rehellisesti kun asia todella oli. "Aa no harmi kuulla, mutta opintoihin keskittymällä voi saada muuta ajateltavaa?!" "Jep, todellakin" vastasin huokauksen kera. "Pitäisikö meidän lähteä jonnekin tyttöjenreissulle nyt keväällä! Vaikka Tallinnaan?" sanoit tyynellä mutta innostuneella äänellä. "No ehkä se olisi ihan kivaa vaihtelua arkeen" vastasin. "Se olisi minullekin ihan hyvä, koska en ole oikein päässyt vieläkään meidän erosta yli, vaikka siitä on jo kolme kuukautta" vastasit surumielisesti. "No haluatko puhua siitä vielä?" kysyin arasti. Näytit kasvoillasi myön...
Lue lisää

Musiikin siivet

Musiikin siivet (julkaistu Aivoitus-lehdessä joulukuussa) Musiikki ja kirjoittaminen ovat tuoneet väriä elämääni, joka oli tiivistä sairaalassa oloa ja kiireellistä kuntoutusta vuosina 2022-24. Mutta kiinnostus musiikkiin alkoi jo lapsena, kun aloitin seurakunnan kuoron ja teatteriharrastuksen Hämeenlinnassa, jossa asun. Lapsena ja nuorena lauloin monissa kuoroissa ja kävimme jopa bussilla Tukholmassa ja Saksassa esiintymässä. Opettelin itse myös soittamaan ukulelea, kun sain sen 16-vuotis syntymäpäivälahjaksi. Kuka olisi voinut uskoa, että päädyn sairaalasänkyyn kuuntelemaan musiikkia, ja muistamaan aivan kaikki sanat, vaikka muistini oli niin kehno, etten muistanut että kävin edellisenä päivänä ensimmäistä kertaa kotona puolen vuoden sairaalajakson jälkeen. Kun minulle kerrottiin, että olin käynyt kotona enkä muistanut siitä mitään, se musersi minut. Mitä järkeä on tehdä mitään kivaa, kun se kuitenkin unohtuu seuraavana päivänä tai jopa samana iltana. Vertaiseni voivat varmasti s...
Lue lisää