Aino kuntoutuu

Moi! Nyt on kiva kun alan huomaan paljon kehitystä varsinkin kävelyssä ja kodin askareissa. On outoo miettiä, että kun muutin sairaalasta kotiin niin aluksi olin pyörätuolissa. Sitten käytin rullaa, mutta sain joululahjaksi kapit ja aloin kävelemään niillä. Nyt monesti kävelen myös ilman keppiä. Joskus kun menen vessaan kepillä, niin unohdan kepin sinne. Kestävyys kunnossani on myös tapahtunut iso muutos. Jaksan olla nyt pidempään seisomassa ja pystyn esim viemään lautasia tiskikoneeseen ja laittaa ruokia jääkaappiin. Nyt huomaa, että tasapaino harjoituksista mitä ollaan tehty Marikan kanssa fysöterapiassa, että niistä alkaa olemaan suuri apu. Vaikka olen usein kysyny Marikalta, että miksi niitä epämukavia horjahdus harjotuksia pitää tehdä, niin nyt huomaa sen vaikutuksen.  Ja aloin joulun aikana valitsemaan omia vaatteitani, kun nyt tietää että missä paikoissa eri vaateet ovat kaapeissa. Huomaa, että kävely ja se, että pystyy ite tekemään kodin askareita tuntuu aina yhtä ihmeellis...

 M oi! Oli tosi kivaa kun oli lomaa ja vuosi vaihtu. Loma oli tarpeen, mutta tuntui sopivan pitkältä. Myös vähän muokattiin mun terapioita ja nyt Perjantai on kokonaan vapaa, eli tulee pitkä viikonloppu, mikä on tarpeen. On myös tosi kiva, että vuos 2022, mikä oli elämäni hirvein vuosi, on nyt takanapäin. Oon miettiny ku terapiat vähenee tänä vuonna ja jossain vaiheessa loppuu kokonaan, nii jos tekis jotain yksittäisiä kursseja. Oon myös huomannut, että lukeminen ja kirjoittaminen on parantunu, joka tuntuu toooosi hienolta. Se lukeminen ja kirjoittaminen on ollu osa mun suurimmista ongelmista, niin tuntuu äärettömän hienolta et ne on helpottanut. Tulee vaan mieleen Billie Eilishin biisi: everything i wanted. Koska mä oon saannu kaikkea mitä oon toivonu. 1: olen päässyt kotiin, 2: kävely sujuu ilman rollaa ja keppiä, 3: olen  elossa :)